Ensin äänestysaktiivisuudesta:
1) Köyhät ja kouluttamattomat eivät äänestä. Koulutus- ja tulotason lasku kunnassa on siis yhteydessä kunnan äänestysprosentin laskuun. Väärin.
2) Nuoret ihmiset eivät viitsi äänestää, ja junantuomat ovat juurettomia eivätkä siksi äänestä. Muuttovoittokunnissa äänestysaktiivisuuden pitäisi siis laskea.Väärin.
3) Vanhukset äänestävät ahkerasti. Muuttotappiokunnissa äänestysaktiivisuuden pitäisi siis nousta. Väärin.
Tätä mieltä ovat aikansa käppyröitä pyöriteltyään ainakin Heikki Hiilamo ja Markku Lankinen (Yhteiskuntapolitiikka 1/2008, ss.52-62.)
Sen sijaan he nostavat esille -pohdintatasolla -yhteisön rakenteen sosiaalisen kiinteyden äänestysaktiivisuutta nostavana tekijänä, ilmeni se sitten vahvana alueellisena identiteettinä (ruotsinkielinen Pohjanmaa) tai me vs. ne –asetelmana (Kommunistit vs. Keskusta Lapissa). Kirjoittajien mukaan yhteisöllisyyden rapautuminen myös tarjoaisi selityksen sille, miksi muuttotappiokunnissa ei äänestetä. Mutta noin ylisummaan kirjoittajien tiivistetty selitys äänestysaktiivisuuden kehitykselle on, että tiivistettyä selitystä ei ole tarjota. Jatkamme siis viisastenkiven etsintää.
Ja sitten pätkätöiden kimppuun:
2) Pätkätyöt ovat lisääntyneet yrityksissä, kun niiden toiminta on muuttunut yhä lyhytjänteisemmäksi ja projektimaisemmaksi. Väärin.
(Roope Uusitalo, sama läpyskä, ss.5-11.)
Ja tämä kaikki siis kahdessa ensimmäisessä jutussa, jotka pläräsin läpi. Ei hassumpi saldo. Minusta tämmöinen yleisesti tunnettujen tosiasioiden joukkoteurastus on kovasti piristävää. Jos sinusta ei ole, älä silti masennu. Ihan oikeasti älä. Nimittäin, jos et ole vielä kuullut:
Ps. 84 ääntä HOK-Elannon vaaleissa. En ihan tiedä mistä hyvästä, kun en kampanjaakaan tehnyt, mutta oli kiva huomata, että niin moni katsoi äänestämisen arvoiseksi. Kiitos ja kumarrus.
Edit 19.3.2008: Tämän aamun hesarissa oli yleisönosastokirjoitus, jossa oltiin Työolotutkimukseen nojaten sitä mieltä, että pätkätyöt ovat kuin ovatkin lisääntyneet. Mukana olleen pylväsdiagrammin mukaan nousu näytti kuitenkin aika lievältä, eikä ainakaan tukenut sitä väitettä, että tilanne olisi pahentunut nimenomaan laman jälkimainingeissa. Joten määräaikaisuuksien lisääntymistä merkittävämmältä muutokselta näyttää Peten tämän postauksen kommenttiosiossa korostama määräaikaisuuksien painopisteen siirtyminen teollisuudesta julkiselle sektorille ja palvelualoille. Seuraamme mielenkiinnolla, vastaako Uusitalo.
3 kommenttia:
Mainio postaus. Kiitos
Minulla tuo viimeisin YP on vielä yöpöydällä korkkaamattomana. Eikös tuo pätkätyömaailma ole muuttunut ennemminkin laadullisesti kuin määrällisesti, elikkäs siirtynyt perinteisiltä miesvaltaisilta duunarialoita naisvaltaisille toimarialoille?
Eipä ole minullakaan nyt mukana, enkä uskalla muistella sanoiko Uusitalo asiasta jotain vaiko eikö. Mutta jos kerran pätkätyöongelma on korostuneesti julkisen sektorin ongelma, niin sielläpä ne toimihenkilönaisetkin usein ovat. Seuraavan linkin takana on epätyypillisten työsuhteiden kehittymistä pääkaupunkiseudulla, muun muassa sukupuolen mukaan, ja on siellä pari sanaa toimialoistakin. http://www.hel2.fi/Tietokeskus/suunnat/artikkelit/artikkeli307.html
Lähetä kommentti