Kenen puolella?

Näissäkin vaaleissa törmää hämmästyttävän usein kysymykseen siitä kannattaako kunnan ostaa palvelut ulkoa vai tuottaa ne itse. Se on sääli, koska kaikki tietävät, että kysymys on väärä. Palveluja ei lähtökohtaisesti kannata tuottaa virkamiestyönä kunnan toimesta eikä niitä kannata lähtökohtaisesti ostaa ulkoa. Ne kannattaa tuottaa mahdollisimman tehokkaasti, tekipä sen kunta itse tai yksityinen yritys.

Helppo ansa on kuvitella, että yksityinen sektori tuottaisi aina palvelut tehokkaammin kuin julkinen. Se tekee niin, jos meillä on toimivat markkinat, joilla kilpailu pitää hinnat kurissa ja pakottaa yritykset tehokkuuteen. Sellaiset markkinat on joidenkin palvelujen osalta Helsingissä. Kaukana maakunnissa on vaikeampaa. Muun väittäminen on täyttä tuubaa. Minusta ainoa ihmisryhmä joka on pelottavampi kuin se, joka tätä sokeaa markkinauskoa julistaa, on se, joka siihen ihan oikeasti uskoo.

Yhtä helppo ansa on kuvitella, että koska julkinen sektori tekee asioita hyvästä tahdosta eikä voitonpyynnistä, se tekee asiat hyvin. Näin ei valitettavasti läheskään aina ole. Jotkut jopa kuvittelevat, että vasemmiston tehtävä olisi puolustaa kuntien työntekijöitä vastustamalla kilpailuttamista. Viimeisen kahdensadan vuoden suurimpia saavutuksia on kuitenkin se, että julkinen sektori toimii kansalaisten hyväksi. Se ei ole olemassa valtiopäämiehen, aateliston, virkamiesten tai minkään luokan etujen ajamiseksi.

Siksi ainoa merkittävä kriteeri, jolla julkisen sektorin pitää arvioida palvelujaan, on se, kuinka tehokkaasti palvelut tuotetaan. Käytetyillä resursseilla pitää saada mahdollisimman paljon mahdollisimman hyvää. Niin kauan kuin palvelujen tuottamisen tapa on itse tarkoitus ja perustuu ideologiaan eikä tarkoituksenmukaisuuteen, ei koskaan päästä kysymään oikeita kysymyksiä. Asioita ei uskalleta yrittää tehdä paremmin, jos ideologisiin poteroihin kaivautuminen estää virheiden tunnustamisen, niiden korjaamisesta puhumattakaan.